Kv-vaihto

Matka Belgiaan alkoi 9.2. n. 11 aikoihin maanantai aamuna.
Helsinki- Vantaan lentokentältä lento lähti kohti brysseliä puol 4, perillä oltiin vähän jälkeen 5 paikallista aikaa.

Lentokenttä Brysselissä oli tosi iso! Löydettiin onneks laukut hyvin, kun seurattiin muita ihmisiä.
Laukut kun oltiin saatu suunnattiin ostaan junalippuja, kun liput oli ostetti ruvettiin kattoon aikatauluja ja just meidän tuurilla De panneen menevä juna oli just mennyt, joten jouduttiin odottaa seuraavaa junaa tunti!

 Junaan kun oltiin selviydytty saatiin kuulla, että meidän pitää vaihtaa junaa kesken matkan. Onneks oli ystävällisiä paikallisia, jotka autto meidät oikeeseen junaan siirtyyn ja kertoi koska juna on perillä Koksijdessa.
Kun oltiin vaihdettu junaa soitettiin Belgian opettajalle ja kerrottiin, että vaihdettiin junaa ja hän sanoin että noin tunti niin ollaa perillä.
Perillä yritettiin soittaa tälle opettajalle kun ei meitä siä odottanutka, mutta ei saatu mitään yhteyttä. Jouduttiin seisoon pihalla kylmässä noin tunnin verran.
Ei muutakun Suomeen soitteleen, että mitäs nyt tehdään..
Otettiin sit suomen opettajan ohjeiden mukaan taksi hotelliin. Oltiin just päästy hotelliin kun tää belgian opettaja laittaa meille viestiä, että missä hitossa ollaan.. Oltiin siis hotellissa joku 10 min kun tää opettaja tuli hakeen meitä sieltä tänne kämpälle. 
Täällä kämpällä onneks toimii Wi-fi!!!!!

Tää kämppä on just hyvä meille kahdelle. Keittiö ja olohuone on yhtä isoo avaraa tilaa, olohuoneesta pääsee parvekkeelle mistä näkee merelle!
Meillä on tollanen pikkunen koppi mis on kerros-sänky, mut olohuoneessa on sellaset hienot kaappi sängyt millasia päiväkodissakin on, joten ajateltiin nukkua seuraava yö niissä.

Aamulla sit herättiin rankan illan jälkeen ja tarkotuksena oli lähtee kauppaan hakeen ruokaa.

Meidän piti olla työpaikalla kello 13.30
Varattiin kävelyyn aikaa puoli tuntia mut sinne käveliki vaan 15 min. Meidän työpaikka on tosi uusi ja hieno ja moderni, se on rakennettu vuonna 2011.
Siellä on kolme osastoo ja jokaisessa on 32 asukasta.
Niiden vanhusten huoneet on ihan hotellihuoneita verrattuna Suomen vanhainkoteihin, niillä oli jopa pesuhuoneessa kylpyamme!! Ei Suomessa oo todellakaa tollasia hienouksia!
Tänään oli siis eka työpäivä, oltiin vain puoli 6 saakka.
Töissä oli muuten tosi kivaa, mut osastolla vain muutama puhu englantia joten en ymmärtäny sanaakaan mitä ne keskenään puhu. Vain muuta vanhuskin puhui englantia joten kovin monen kanssa siellä ei juteltu. 

 Jotenki rupee vähä väsyttään tää, että on kaks viikkoo jo menty aamuvuoroon!

 Syötiin Lauran kans MAAILMAN parhaimpia vohveleita!

Käytiin Lauran kans viikonloppuna pitsalla, en ymmärrä miten pitsaki voi erota suomalaisesta niin paljon. Ananakset ja kinkku oli isoina paloina ja pohja oli paksu, mutta hyvää oli!

Käytiin myös Lauran kans elokuvissa yks ilta kun ei ollut mitää tekemistä. Hauskaa oli vaikka mitään ei ymmärrettykään

Täällä Koksijdessa oli myös 18.2 karnevaalit. Pitkä jono erilaisia lavoja traktorien ja autojen perässä.


Noniin, jos sitä kertois myös välillä millaista töissä on..
Aamuvuorossa meillä on siis 6 hoitajaa, puol 8 tulee 4 hoitajaa lisää. Kaksi hoitajista huolehtii aamupalan keittiössä ja vie huoneisiin aamupalan niille ketkä syövät sängyssä.

Aamutoimet ovat joksenkiin samanlaiset kuin suomessa mutta silti niin erilaiset!
Täällä ei ole käytössä mitää kertakäyttösiä pesulappuja ym. vaan niitä voisi verrata pyyhkeiseen pesukintaaseen.
Täällä vaipat ovat vain muotoja joiden päälle laitetaan verkkohousut, ei siis ole mitään ns. normivaippoja.

Ergonomiasta täällä tuskin on kuultukkaan!! Olin yks aamu mua noin päätä pidemmän hoitajan kanssa tekemässä aamutoimia, nostin sängyn mulle sopivalle korkeudelle, jolloin tää toinen hoitaja pyytää mua laskemaan sängyä alaspäin, koska oli kuulemma liian korkeella. Joten näin kahden viikon työnteon jälkeen selkä tosiaan kaipaa takaisin suomeen!

Hassua ajatella kun suomessa ollaan hirveen tarkkoja hajusteiden ja hajuvesien kanssa vanhainkodeissa ja terveyskeskuksissa, niin täällä hajuvettä ja partavettä ym. muita hajusteita.

Täällä vanhuksien ulkonäköön panostetaan tosi paljon! Siinä missä suomessa heitetään vanhukselle päällä gollegehousut ja trikoopaita, täällä puetaan suorat housut ja tosi siisti paita; miehillä aina kauluspaita ja naisilla villatakki ja sinne alle ns. kauluspaita. Myös korut on tärkeitä! 

Ruoka täällä on jonkin verran erikoisempaa!
Aamupalaksi on pullaleipää, jonka väliin on laitettu nutellaa ja erilaisia hilloja. Lisäksi myös kahvi.
Aamupalan ja lounaan välissä tarjoillaan mitä erikoisempia keittoja.
Lounaalla on yleensä aina hyvää ruokaa, johon on panostettu paljon. Salaattia ei ruoan kanssa tarjoilla.
Kahvilla tajoillaan kahvia ja yleensä joku keksi tai leivos.
Päivällisellä on taas tarjolla pullaleipää ja nutellaa.

Ehkä eniten yllätti se, että en koskaan ole kuullut vanhainkodin keittiön vakiovarusteisiin kuuluvan kahta rasvakeitintä!!
Täällä oli siis yhtenä päivänä ruokana pihviä ja ranskalaisia!! Se vanhusten ilme oli kyllä näkemisen arvoinen, kun kuulivat saavansa ranskalaisia.. Silmät suurenivat kaksinkertaisesti!!

Suomessa en koskaan ole kuullu vanhainkodissa tarjoiltavan ranskalaisia!
Kuva alla on siis kyseisestä ruoka annoksesta, jota heille tarjottiin. 

Täällä tuntee välillä ittensä hirmu yksinäiseks ja ulkopuoliseks työ aikana. Muut hoitajat höpöttelevät keskenänsä omaa kieltänsä, eikä kukaan koskaan kerro mitä he puhuvat..

Oon päässy tekeen aika paljon jo hoitotoimenpiteitä; hoitaan painehaavaa, putsaan kystofiksin juurta, mittaan verensokeria ja antaan insuliinia, ollut mukana tikkien poistossa sekä ehkä huikein juttu, sain ottaa suoniverinäytteen, joka onnistui ekalla kertaa nappiin!!!!

Mun osastolla on onneks asukkaita ketkä puhuu englantia!

Jokatapauksessa on ollut tosi opettavaista aikaa nää kaks viikkoo täällä ja oon onnellinen, että tänne vaihtoon lähdin! Kaikki ei aina voi olla helppoo, mutta kaikesta selvitään aina! 

Oostende

                                                     

Antwerpen

Gent

Brygge

 

Syventävä lääkehoito

1. Teuvolle on määrätty osteoporoosilääke, jota hän ei kuitenkaan ole ottanut säännöllisesi.

• Osteoporoosi lääke olisi hyvä muistaa ottaa, sillä muuten tulee luukato ja pienikin kaatuminen voi aiheuttaa murtuman, jonka paraneminen voi kestää todella kauan.

2. Miksi Levodopalääke on suositeltavaa ottaa tyhjään mahaan?

• Lääkkeen vaikuttavan aineen imeytyminen saattaa heikentyä proteiinipitoisen ruoan vuoksi.

3. Olet aamulla jakamassa lääkkeitä potilaallesi. Hänelle on määrätty Spesicor dos depottabletti 47,50mg x1. Osaston lääkekaapissa on Spesicor dos depottabletteja, joiden vahvuudet ovat 23,75mg ja 95mg.

• Annan potilaalleni 2x 23,75mg lääkettä, jolloin kokonais vahvuudeksi saadaan 47,50mg.

4. Potilalle on määrätty Primaspan 250mg enterotabletti.

• Lääke pitää otta kokonaisena, runsaan veden kanssa. Vaikuttavan aineen on tarkoitus imeytyä vasta ohutsuolessa. Lääkettä ei saa pureskella, jauhaa taikka puolittaa.

5. Tiedät potilaasi Sepon käyttävän säännöllisesti alkoholia. Hän aloittaa Sirdalud- lääkekuurin niskajännityskipuihinsa.

• Neuvon häntä lopettamaan alkoholin käytön lääkekuurin ajaksi. Lääkkeellä on monia haittavaikutuksia, kuten uneliaisuus, väsymys, huimaus ja vatsavaivat sekä suun kuivuminen ja lihasheikkous. Alkoholi saattaa lisätä haittavaikutuksia.

6. Varafiinia käyttävällä 63- vuotiaalla Petrillä on myös midatsolaamilääkitys. Lisäksi hän saa ketonatsolia viikon kuurina tabletti muodossa.

• Lääkkeiden vaikuttavien aineiden teho saattaa muuttua yhteiskäytön vuoksi. Haittavaikutuksia saattaa ilmetä.

7. Astmaa sairastavalla Juusolla on nuhakuume.

• Kuumelääkkeeksi astmaatikoillekkin sopiva Para-Tabs.

8. Kalevilla on käytössä Nexium-niminen enterovalmiste.

• Nexiumin on tarkoutus vähentää mahahappojen muodostumista. Käytetään yleensä refluksi- taudin hoidossa. Suositellaan ottamaan tabletti runsaan veden kera tyhjään vatsaan.

9. Diabeetikko on annostellut liikaa insuliinia ja joutuu insuliinisokkiin.

• Jos on tajuissaan, voin antaa hänelle esim. suklaata. Jos on tajuton pistän limakalvoille hunajaa. Soitan ambulanssin. Seuraan vointia 10-15 min.

10. Tainalle aloitetaan varfariinilääkitys.

• Varfariinilääkitys tunnetaan useimmiten marevan lääkkeenä. Sen tarkoituksena on ehkäistä veritulpan syntymistä. Lääkitystä syövän henkilön tarvitsee säännöllisesti  seurata veren hyytymistä. Veren hyytymistä mitataan INR-kokeella. Ihanteellinen INR arvo on 2-3.

Kehityskeskustelut työssäoppipaikassa

Haastattelin tehtävään liittyen sairaanhoitajaa, jonka vastauksia nämä ovat!

Miten kehityskeskustelut toteutetaan?

• Ensin vastataan tietokoneella valmiiks tehtyyn kaavakkeen kysymyksiin. Osastonhoitaja tulostaa ne ja lukee ennen keskustelua.

Millaisia kokemuksia kehityskeskustelujen merkityksestä on?

• Ei koe niistä olevan erityisen suurta hyötyä.

Millaisia koulutuksia toteutuu? 

• Talon sisäisiä pikkukoulutuksia esim. EKG, haavanhoito, palokoulutus, elvytys, hygienia.. Niitä on paljon. Toiselle paikkakunnalle järjestettäviin koulutuksiin harvoin pääsee huonon taloustilanteen vuoksi.

Millaista muuta kehittämistoimintaa työpaikalla on?

• Kehitetään osastojen välistä yhteistyötä.

Tiimityöskentely

Haastattelin sairaanhoitajaa tehtävään liittyen, jonka vastauksia nämä ovat!

Mitä tarkoittaa tiimityöskentely?

• Tiimityöskentely on sitä, että tehdään asiat yhdessä joko parina tai isommissa ryhmissä. Tiimityöskentelyssä jokaisella on oma hommansa ja vastuu alueensa. Informaatio tiimissä kulkee ja jokainen tietää miten asiat on.

Omahoitajuus? 

• Omahoitajan tehtävänä on pitää ajan tasalla hoito- ja pelvelusuunnitelmat ym.

Selvitä, onko TOP-paikassasi omahoitajuus vai tiimityöskentely? 

•  Osastolla toteutetaan enemmän tiimityöskentelyä, kuin omahoitajuutta.

Miten omahoitajuus/tiimityöskentely on organisoitu? 

• Vuodeosastolla on kolme eri modulia; A,B ja C. A ja B on pitkäaikaispotilaita ja C on akuutimpi. A ja B on aamuvuorossa 4 lähihoitajaa, C:llä on 6 sairaanhoitajaa. Illassa on A ja B:llä 3 hoitajaa. C:llä on 2 sairaanhoitajaa illassa.

Miten mahdolliset ”oma potilaat” valitaan? 

• Se kenellä on vähiten omia potilaita saa uuden oma potilaan ensimmäiseksi.

Mitä vaatii hoitajalta? 

• Organisointia, täytyy osata jakaa tehtävät hoitajien kesken ja suunnitella työjärjestys. Sairaanhoitaja vastaa oma potilaista ja kiertää ne lääkärin kanssa.

Työskentelymuodon haitat, hyödyt ja riskit, uhat? 

• Haitat: Jos on hankala potilas, joutuu oleen tekemisissä tämän kanssa paljon.
• Hyödyt: Oppii tuntemaan potilaat.
• Riskit ja uhat. Jokainen on erilainen, joten voi olla tilanteita kun ei tule toimeen joko potilaan tai työkaverin kanssa.

Mikä muoto sopii sinulle parhaiten ja miksi?

• Tiimityöskentely, vaihtuvuus on suurempi.

 
Mitä omahoitajan /tiimityöntekijän työnkuvaan kuuluu?

• Päivitttää esim. hoito- ja palvelusuunnitelma.

Lähihoitajan työhyvinvointi

Tehtävämme oli etsiä netistä lähihoitajan työhyvinvointiin liittyvä juttu, sekä kertoa siitä täällä.

Löysinkin Superin sivuilta hyvän jutun.

"Työnantajan velvollisuutena on järjestää sekä työ että fyysinen ja psyykkinen työympäristö työntekijälle turvalliseksi ja terveelliseksi.  Toiminnan perustana on riskinarviointi, joka tekee näkyväksi ne asiat, joiden osalta työturvallisuutta pitää parantaa ja sen, missä järjestyksessä parannuksia pitää tehdä.
Arvioinnissa täytyy huomioida mm.

• työolot,
• sattuneet tapaturmat, ammattitaudit ja läheltä-piti-tilanteet sekä
• työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset, kuten ikä, sukupuoli, ammattitaito ja terveydelliset seikat.

Riskien arviointi on työnantajan velvollisuus.
Vaaratekijät tulee poistaa tai minimoida niin, ettei työntekijöiden terveys ja turvallisuus vaarannu.
Työturvallisuudesta huolehtimista ei voi delegoida esim. työterveyshuollolle tai työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle. Perusteeksi turvallisuusasioiden laiminlyönnille ei kelpaa rahan puute.
Työympäristön terveellisyyden lisäksi työhyvinvointia parannetaan tarjoamalla hyvät palvelussuhteen ehdot, huolehtimalla työntekijöiden henkisestä hyvinvoinnista ja huolehtimalla siitä, että johtaminen on oikeudenmukaista.
Jokainen on velvollinen noudattamaan työpaikalla laadittuja sekä työnantajan määräysvaltansa puitteissa antamia turvallisuusohjeita, ottamaan huomioon vaaratekijät ja ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista omalle esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle."
http://www.superliitto.fi/tyoelamassa/tyohyvinvointi-tyosuojelu-ja-tyoelaman-kehittaminen/

Mielstäni juttu kertoo hyvin millaista työntekeminen pitäisi olla mielekkäästi!

Itselleni nämä jutut ovat jo aika tuttuja, sillä työelämässä olen ollut jo ensimmäisestä harjoittelusta lähtien. 
Työelämässä on huomannut, että aina ei kaikki mene niinkuin pitäisi! 
Itselle on niin käynyt kesätöissä, jolloin tehtiin monta pitkää päivää viikolla sekä oltiin muiden opiskelijoiden kanssa keskenämme, jolloin minun piti ottaa se vastuu minkä normaalisti ottaisin vasta valmistuttuani.