Oppimispäiväkirja, Sairaanhoito ja huolenpito 2

Taas alkoi työssäoppiminen loman jälkeen.
Työssäopin aloitin hyvillä fiiliksillä.

Suoritan työssäoppiani kotihoidossa. 
Tiimiin kuuluu kaksi kotisairaanhoitajaa ja seitsemän lähihoitajaa.
Olen suorittanut kuntoutumisen tukemisen samassa paikassa missä nyt suoritan työssäoppiani.
Tavoitteitani on oppia enemmän haavojen hoidosta sekä myös oppia uusia hoitotoimenpiteitä, jotka ovat enemmän sairaanhoidollisia.
Lääkkeenjakoa olisi hyvä myös harjoitella enemmän.

1 viikko työssäopissa
Menin aamulla seitsemältä toimistolle, jossa näin ohjaajani ja jo ennestään tutut työkaverit.
Aikalailla ensimmäinen viikko meni vanhojen asioiden muistelemisessa. Esim. miten efficasta katsotaan asioita ja kirjataan, mitä pitää muistaa aamulla ottaa mukaan ym.
Onneksi tiimiini oli tullut uusia asiakkaita, ettei kaikki olleet jo ennestään tuttuja. Osa vanhoista asiakkaista muisti minut vielä puolentoista vuoden takaa.
ensimmäisellä viikolla pääsin jakamaan lääkkeitä jonkun verran, mikä on tosi hyvä juttu kun koulussa ja muissa työssäoppipaikoissa, sitä ei juurikaan päässyt tekemään.

2 viikko työssäopissa
Tällä viikolla asiat on muistuneet jo aika hyvin mieleen. Jokainen päivä on erilainen, koska tiimissä asiakas paikat vaihtelevat työntekijöiden kesken.
Enimmäkseen kotihoito käy aamuisin laittamassa tukisukkia/siteitä, rasvaamassa jalkoja, pistämässä silmätippoja ja nenäsuihkeita, vaihtamassa laastareita ja mittaamassa verensokereita sekä pistämässä insuliineja. Kotihoito myös huolehtii lääkkeiden oton ja aamupalan.  On myös paljon muitakin asioita mistä kotihoito huolehtii..
Olen ollut kaksi viikkoa vain aamussa, joten en yhtään muista mitä hommia iltavuoroon kuului, mutta ajankanssa sekin selviää.
Olen tällä viikolla päässyt jakamaan lääkkeitä, hoitamaan haavoja ja paljon muuta. 
Ehkä näin kahden viikon jälkeen haluaisin enemmän oppia haavanhoidosta, koska sitä ei juurikaan ole koulussa käyty sekä perehtyä paremmin efficaan.

3 viikko työssäopissa
Viikko sujui nopeasti, opettajakin kävi.
Olen saanut jakaa lääkkeitä aika paljon mikä on mielestäni tosi hyvä juttu. Myöskin haavoja on päässyt hoitamaan ja päässyt seuraamaan kuin kotisairaanhoitaja on hoitanut haavoja.

Kuva hoidetusta haavasta

Näillä välineillä haavaa hoidettiin

 Koulussa harjoittelimme myös suoniverinäytteiden ottoa! Ei todellakaan ole niin helppoa kuin miltä se näyttää. Suurin osa luokkakavereistani ei saanut verta edes tulemaan, minäkin sain vain vähän.

Perjantaina sitten suuntasin kohti Tamperetta, missä oli perehdytys kansainväliseen vaihtoon. Tosiaan pääsin koulun järjestämään kansainväliseen vaihtoon 5 viikoksi ja lähtö on helmikuussa.
Fiilikset Tampereelle ajaessa oli ihan katossa kun kuvittelin tapaavani siellä ne ihmiset kenen kanssa viettäsin tulevat viisi viikkoa yhdessä aivan tuntemattomassa maassa.. No, eipä ne fiilikset kauaa korkeella olleet, koska koulustani ei ole lähdössä muita samaan maahan vaan nään ne myöhemmin. Rupes niin paljon ärsyttään, että en vieläkään tiedä kenen kanssa oon lähdössä ja millanen kyseinen ihminen on.
Kuitenkin ihan hyvillä mielin oon lähdössä ulkomaille.
Kuun lopussa lähdenkin Vantaalle isompaan perehdytykseen vaihtoon liittyen. Sitä odottelen mielenkiinnolla mitä tapahtuu!

4 viikko työssäopissa
Sain tällä viikolla ottaa ensimmäistä kertaa pika INR. Siinä on aika samanlainen tekniikka kuin verensokerin otossa, mutta veri pisaran täytyy olla monta kertaa isompi.

Olin myös Vantaalla käymässä liittyen siihen kansainväliseen vaihtoon. Siellä teimme englannin kieliset cv. Siellä minun piti saada tietää ja nähdä ne ihmiset kenen kanssa tulisin viettämään 5 viikkoa täysin vieraassa maassa. Sain kuitenkin melkein heti selville, että ne keiden oli tarkoitus lähteä olivat peruneet paikkansa.. Ensimmäinen ajatus oli että voi kura!!! tuunko oleen yksin viisi viikkoa vieraassa maassa vai mitä nyt tapahtuu?!
Onneks paikkojen vapautuessa pääsee nyt kanssani lähtemään hyvä ystäväni ja luokkakaverini Laura.
Odotetaan nyt niin innoissaan sinne Belgiaan lähtöä. Soitellaan jokapäivä toisillemme ja hehkutetaan kuinka ihanaa on että päästiin kaksin lähtemään eikä kenenkään tuntemattoman kanssa.

5 viikko työssäopissa
Pääsin tällä viikolla kotisairaanhoitajan matkaan. Sain huuhdella korvia, ottaa lisää pika INR, jakaa lääkkkeitä ja käydä apteekissa viemään apteekki koppaa. Päivä oli aikas rankka, koska eväätki syötiin autossa kun oli niin kiire. Kaiken kaikkiaan oli kyllä mukavaa nähdä mitä kotisairaanhoitajat tekevät ja päästä itse tekemään niitä asioita.

Korvien huuhtelussa käytimme siis isoa ruiskua, joka oli täytetty haalean lämpöisellä vedellä. Vettä ruiskutettiin korvaan ja korvan alle laitettiin kaarimalja, johon vesi valui. Samalla veden mukana valui vaikut korvasta pois.
Kuitenkin ennen huuhtelua on korviin laitettava muutama päivä Remo-wax:ia, joka pehmittää vaikkua.

 

6 viikko työssäopissa
Tämä viikko on ollut ehkä rankin. Olen suoraan harjottelusta mennyt palkallisiin töihin muualle parina päivänä. Sitten pitäisi vielä jaksaa olla harjottelussa aktiivinen ja oma-aloitteinen vaikka on tehnyt parina päivänä 16 tunnin työpäiviä. Mutta ei voi valittaa, opiskelijan on saatava ne elämiseen tarvittavat rahat jostakin. Koska suurin osa säästöistä on kulunut bensaan harjottelussa kulkiessa. Myöskin helmikuussa kun lähden Belgiaan on pakko saada sinne jostain rahaa elämiseen.

7 viikko työssäopissa
Näyttö piti alkaa tällä viikolla, mutta olin kipeä melkein koko viikon, joten se siirtyi seuraavalle ja viimeiselle viikolle.

8 ja viimeinen viikko työssäopissa
Tämä viikko olikin viimeinen työssäoppi viikko. Viimeiset näyttöpäivät ja arviointi. Arvionti sujui hyvin.
Kokonaisuudessaan on ollut hyvä harjottelu. 
Mieltä on vain painanut se, että sain kuulla että saatan joutua lähteen seuraavalle harjottelulle parkanoon. Koulussa sovimme näitä harjottelupaikkoja jakaessa, että ne ketkä nyt matkustaa saa seuraavaksi jäädä Ikaalisiin harjotteluun. Rupes niin ärsyttään ja masentaan kun luin sen wilma viestin missä luki mihin paikoihin kukakin menee seuraavaksi. Ihankuin rahaa ei olisi mennyt ihan liikaa siinä, että on kahdeksan viikkoa kulkenut toiselle paikkakunnalle ilman mitää matkakorvausta. Mutta ehkä eniten ärsyttää se, että toisia opettajia ei edes kiinnosta koko asia!!